Päivän Hesariassa (C 1 ja netissä) esitellään sanomalehtirunoiluani, Tampereen Text Art - Katseltavaa runoutta -näyttely sekä julkistetaan lehtirunokisa.
Nyt siis kaikilla on aiempaakin parempi syy kokeilla omia tussailu- ja sanailutaitojaan!
Hauskasti juttu on taitettu niin, että itse tekstin vieressä on lehtirunokuva samasta tekstistä. Sivun alaosan kuvassa minä kökötän sohvallamme ja yritän kuumeisesti väsätä kuvaustilanteessa runoa.
Jutussa on myös Text Artissa mukana olevan Karri Kokon kommentteja.
“Kun kirjoista, lehdistä verkosta löydetyille teksteille tehdään jotain, syntyy runoa, jota katsoo eri näkökulmasta”, sanoo Kokko.
Olen tietysti samaa mieltä, vaikka runoiluharrastukseni on vielä kovin vaatimatonta Kokon pitkään tuotantoon verrattuna. Katsokaa vaikka näitä Kokon tuotoksia, joissa aineistona ovat olleet sanaristikkojen ratkaisut.
Jos kisaan et halua runojasi lähettää tai tuotantoa syntyy runsaast, niin muistathan, että oman runosi voit pistää esiin Sanomalehtirunon Facebook-sivulla. Näin voisi ihailla muidenkin tuotoksia kuin minun. Sinne on jo pari runoa putkahtanut, kiitos niistä!

Vinkkini lehtirunoilun aloittamiseen:
- Lue lehteä “sillä silmällä”: mikä voisi olla sinulle kiinnostava teksti runon lähteeksi? Into voi löytyä yllättävästä jutusta.
- Älä nosta rimaa liian korkealle. Pääasia on, että pääset edes alkuun ja innostut: jokainen tuotos ei voi olla mestariteos.
- Valitse hyvä tussi, joka ei ole liian paksu tai liian ohut.
- Ennen tussaamista sanat kannattaa merkata itsellesi sopivalla tavalla vaikka lyijykynällä. Näin vähennät riskiä siitä, että tussaat vahingossa vääriä sanoja.
- Pyri huolellisuuteen tussauksessa. Minä olen jo monta kertaa viivannut yli sanan tai sanan osan, jonka olisin halunnut säästää.
- Lehtirunojen ei tarvitse näyttää visuaalisesta samalla. Tussaile ja tulkitse itseäsi miellyttävällä tavalla.
- Jos haluat, niin runolle voi kehitellä otsikon. Se johdattaa lukijaa tiettyyn aihepiiriin. Mutta tietysti voit jättää otsikon pois, mikäli koet sen tarpeettomaksi. Minulle otsikointi on yleensä yksi oleellinen vaihe runoilussani.
- Ota hyvä kuva. Osa omista kuvistani on luokattoman huonoja, jolloin runojen viehätys mielestäni hieman vähenee.
Päivitys samana päivänä: lisätty linkki HS:n nettijuttuun